Miten se toimii?
Nimi juontaa varhaisista kokeista, joissa aine näytti edistävän delta-aaltoja eläinten unessa. Nimestään huolimatta on epäselvää, toimiiko DSIP todella unihormonina ihmisillä. Tutkijat ovat esittäneet, että peptidi voi vaikuttaa neuroendokriinisiin järjestelmiin – muun muassa stressihormoneihin – ja toimia tasapainottavasti kuormituksen aikana, mutta varmaa reseptoria tai vaikutusmekanismia ei ole tunnistettu. Suuri osa tiedosta perustuu vanhempiin eläinkokeisiin.
Tekninen mekanismi
Nonapeptidi (Trp-Ala-Gly-Gly-Asp-Ala-Ser-Gly-Glu), joka eristettiin alun perin aivokudoksesta. Tutkittu vaikutuksista unirytmeihin, neuroendokriinisiin akseleihin (mm. kortisoli) ja stressivasteeseen.
Mitä tutkitaan?
- Uni ja deltauni (nimen tausta)
- Stressivaste ja kuormituksen sietokyky (eläintutkimukset)
- Krooninen kipu (yksi vanhempi kliininen pilottitutkimus ihmisillä)
- Hermokudoksen suojaaminen hapenpuutteessa ja aivoinfarktissa (eläinkokeet)
- Kouristus-/epilepsiamallit ja muisti (eläinkokeet)
Näytöstä: DSIP:tä koskeva tutkimus on vanhaa (paljolti 1970–1990-luvuilta) ja rajallista. Useimmat tutkimukset on tehty eläimillä tai laboratoriossa, ja harvat ihmistutkimukset ovat pieniä ja vanhempia – esimerkiksi kroonista kipua koskeva kliininen pilottitutkimus. Useat katsausartikkelit kuvaavat DSIP:tä yhä ”ratkaisemattomana arvoituksena”, jolta puuttuu varma vaikutusmekanismi. Tuloksia tulee tulkita hyvin varoen. Tämä sisältö on vain tutkimustietoa, ei terveysneuvontaa.
Tutkimusprofiili
Tutkimukset ja lähteet
Linkit vievät riippumattomiin tutkimustietokantoihin (PubMed, PubMed Central, ClinicalTrials.gov). Tutkimukset ovat englanniksi ja avautuvat uuteen välilehteen.
Uni ja tausta
Vanhimmat työt ja myöhemmät katsausartikkelit kuvaavat DSIP:n löytämistä ja yrityksiä yhdistää peptidi uneen. Kuva on monisyinen, eikä sen roolia ihmisten unessa ole koskaan varmuudella osoitettu.
- Delta-sleep-inducing peptide (DSIP): a review. KatsausPubMed· 1984
Tämä katsausartikkeli kuvaa DSIP:tä pienenä nonapeptidinä, joka edisti ensisijaisesti syvää unta (deltaunta) kaneilla, rotilla, hiirillä ja ihmisillä, kun taas kissoilla se vaikutti enemmän REM-uneen. Vaikutus noudatti annoksesta ja infuusion kestosta riippuvaa U:n muotoista käyrää. DSIP:n kaltaista ainetta löydettiin useiden nisäkkäiden aivoista, muista elimistä ja verestä. Unen lisäksi aine yhdistettiin muutoksiin aivojen sähköisessä toiminnassa, välittäjäaineissa, vuorokausirytmissä ja liikkumisessa, hormonipitoisuuksissa ja psyykkisessä suorituskyvyssä.
- Delta sleep-inducing peptide. KatsausPubMed· 2001
Otsikon perusteella: Tämä on katsausartikkeli deltaunta indusoivasta peptidistä (DSIP).
- Neuropeptides and human sleep. KatsausPubMed· 1997
Tämä katsausartikkeli tiivistää, miten eri neuropeptidit vaikuttavat ihmisten uneen. Kirjoittajat kuvaavat, että GHRH- ja CRH-hormonien välinen tasapaino on keskeinen normaalille unelle: GHRH edistää syvää unta, kun taas CRH:lla on päinvastainen vaikutus. Ikääntymisessä ja masennuksessa tasapaino siirtyy CRH:n suuntaan, mikä häiritsee unta. Jotkin peptidit edistävät unta, kun taas toiset häiritsevät sitä. Artikkelin mukaan DSIP:n merkitys ihmisten unen säätelyssä on toistaiseksi epäselvä.
Stressi, kipu ja varhaiset ihmistutkimukset
Vanhemmassa kliinisessä pilottitutkimuksessa tarkasteltiin DSIP:tä kroonisesta kivusta kärsivillä potilailla, ja eläintutkimuksissa on selvitetty peptidin mahdollista roolia stressinsiedossa.
- Therapeutic effects of delta-sleep-inducing peptide (DSIP) in patients with chronic, pronounced pain episodes. A clinical pilot study. Kliininen (ihminen)PubMed· 1984
Tässä pienessä pilottitutkimuksessa 7 potilasta, joilla oli kroonisia, voimakkaita kiputiloja (migreeni, verisuoniperäiset päänsäryt, korvien soiminen ja psyykkisesti aiheutunut kipu), sai DSIP:tä suonensisäisesti usean päivän ajan. Kipu lievittyi merkittävästi 6 potilaalla 7:stä, ja samalla masennusoireet vähenivät. Kirjoittajat kuvaavat tätä varhaiseksi, kartoittavaksi tutkimukseksi. Osallistujien hyvin pienen määrän vuoksi löydökset ovat epävarmoja, ja niitä tulee tulkita varoen.
- Delta-sleep-inducing peptide sequels in the mechanisms of resistance to emotional stress. PrekliininenPubMed· 1995
Tässä rotilla tehdyssä eläintutkimuksessa tutkijat selvittivät, miten DSIP vaikutti P-aineen, beetaendorfiinin ja kortikosteroni-stressihormonin pitoisuuksiin pitkäkestoisessa stressissä. DSIP aiheutti selviä muutoksia näissä aineissa hypotalamuksessa ja veressä. Tutkijoiden mukaan DSIP voi vaikuttaa tunneperäisen stressin sietokykyyn käynnistämällä reaktioketjun eri välittäjäaineiden ja hormonien välillä. Vaikutus oli erilainen kahdella stressinsietokyvyltään erilaisella rottakannalla.
- Delta sleep-inducing peptide and Deltaran: potential approaches to antistress protection. PrekliininenPubMed· 2008
Tässä rotilla tehdyssä eläintutkimuksessa tutkijat vertasivat DSIP:tä Deltaran-valmisteeseen. Molemmat vaikuttivat samankaltaisesti hermoaktiivisuuteen tunteisiin ja stressiin liittyvillä aivoalueilla. Deltarania saaneiden rottien aivojen verenkierto oli parempi, ja ne kaikki selvisivät sitä seuranneesta aivojen verenpuutetilasta, kun taas ilman Deltarania olleista rotista 38 % kuoli. Tutkijat pitävät tätä mahdollisena lähestymistapana suojautua stressiltä ja aivoinfarktilta.
Selvittämätön mekanismi ja uudemmat eläinkokeet
Katsausartikkeleissa DSIP:tä kuvataan yhä ratkaisemattomaksi arvoitukseksi, ja uudemmissa eläintutkimuksissa on selvitetty mahdollisia vaikutuksia hermokudokseen, hapenpuutteeseen ja muistiin.
- Delta sleep-inducing peptide (DSIP): a still unresolved riddle. KatsausPubMed· 2006
Tämä katsausartikkeli huomauttaa, ettei DSIP:n ja unen yhteyttä ole koskaan dokumentoitu hyvin, muun muassa siksi, ettei geeniä eikä mahdollista reseptoria ole löydetty. Kirjoittajien mielestä hypoteesi DSIP:stä unitekijänä on heikko. He esittävät sen sijaan, että voi olla olemassa yksi tai useampi DSIP:n kaltainen aine, joka selittää havaitun aktiivisuuden. Jotkin keinotekoiset DSIP-muunnokset edistivät syvää unta kaneilla ja rotilla, kun taas DSIP itse ei. DSIP:n luonnollinen rooli on edelleen epäselvä.
- Delta-sleep-inducing peptide (DSIP): an update. KatsausPubMed· 1986
Tämä katsausartikkeli päivittää DSIP:tä koskevan tiedon 1980-luvun puolivälistä. Siinä kuvataan sekä unta edistäviä että unta tukevia vaikutuksia eläimillä sekä kartoittavaa työtä, joka on kohdistunut mahdolliseen käyttöön unettomuudessa, kivussa ja vieroitusoireissa. Immunokemialliset tutkimukset antoivat lisää tietoa siitä, missä DSIP:n kaltaista ainetta esiintyy luonnostaan elimistössä, ja viittasivat mahdollisiin yhteyksiin joihinkin sairauksiin. Kirjoittajat korostavat, että sekä fysiologisia tehtäviä että vaikutusmekanismia ei ole vieläkään osoitettu.
- Delta Sleep-Inducing Peptide Recovers Motor Function in SD Rats after Focal Stroke. PrekliininenPubMed· 2021
Tässä rotilla tehdyssä eläintutkimuksessa eläimet saivat DSIP:tä nenän kautta ennen aiheutettua aivoinfarktia ja sen jälkeen, yhteensä kahdeksan päivän ajan. Aivojen vaurioalue oli DSIP:llä hoidetuilla eläimillä hieman pienempi, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Sen sijaan liikuntakyky (tasapainotestillä mitattuna) parani selvästi DSIP:tä saaneilla rotilla. Tutkijat päättelevät, että nenän kautta annettu DSIP nopeutti motoristen toimintojen palautumista tässä eläinmallissa.
- Delta sleep inducing peptide (DSIP): effect on respiration activity in rat brain mitochondria and stress protective potency under experimental hypoxia. PrekliininenPubMed· 2003
Tässä laboratorio- ja eläinkokeessa tutkijat selvittivät, miten DSIP vaikutti mitokondrioiden (solujen voimalaitosten) energiantuotantoon rotan aivoissa. DSIP tehosti energiantuotantoa. Hapenpuutteelle altistetuilla rotilla mitokondrioiden aktiivisuus laski, mutta DSIP-esihoito esti tämän laskun kokonaan. Tutkijoiden mukaan tämä voi auttaa selittämään DSIP:llä havaittua stressiltä suojaavaa ja antioksidantin kaltaista vaikutusta.
- Phosphorylated delta sleep inducing peptide restores spatial memory and p-CREB expression by improving sleep architecture at high altitude. PrekliininenPubMed· 2018
Tässä eläintutkimuksessa rotat altistettiin suuren korkeuden kaltaisille vähähappisille olosuhteille, mikä häiritsee unta ja muistia. Fosforyloitua DSIP:tä (p-DSIP) pistoksena saaneet rotat nukkuivat paremmin ja menestyivät paremmin muistitestissä (vesisokkelo). Hoito vaikutti myös välittäjäaineiden ja joidenkin entsyymien pitoisuuksiin aivoissa. Kun tutkijat estivät DSIP:n univaikutuksen naloksonilla, muisti heikkeni jälleen. Tutkijat päättelevät, että p-DSIP:n tuoma parempi uni tuki muistia simuloidun korkealla oleskelun aikana.