Glutationi (GSH)

Tässä tutkimuksessa 60 tervettä lääketieteen opiskelijaa sai joko glutationia (500 mg päivässä) tai lumelääkettä neljän viikon ajan. Tutkijat mittasivat ihon melaniiniväriaineen määrän kuudesta kohdasta. Glutationia saaneilla melaniini väheni kaikissa kohdissa, ja väheneminen oli tilastollisesti merkitsevää kahdessa kohdassa (kasvojen oikealla puolella ja vasemmassa kyynärvarressa). Sekä glutationi että lumelääke olivat hyvin siedettyjä. Kirjoittajat huomauttavat, ettei pitkäaikaista turvallisuutta tunneta ja että tarvitaan suurempia tutkimuksia.

Tässä tutkimuksessa terveet naiset ottivat joko pelkistettyä glutationia (GSH), hapettunutta glutationia (GSSG) tai lumelääkettä, 250 mg päivässä kahdentoista viikon ajan. Tutkijat mittasivat muun muassa melaniinia, ryppyjä ja ihon ominaisuuksia. Sekä GSH:lla että GSSG:llä oli taipumus matalampaan melaniinipitoisuuteen kuin lumelääkkeellä, ja GSH vähensi joillakin alueilla ryppyjä. Myös ihon kimmoisuuden paranemisesta saatiin viitteitä. Vakavia haittavaikutuksia ei ilmennyt, ja molemmat muodot olivat hyvin siedettyjä.

Tässä Indonesiassa tehdyssä tutkimuksessa 83 osallistujaa sai kahdentoista viikon ajan joko ravintolisää, joka sisälsi glutationia, C-vitamiinia, alfalipoiinihappoa ja sinkkiä, tai lumelääkettä. Tutkijat mittasivat läiskiä ja ihon sävyä ihoanalyysijärjestelmällä. Lisä vähensi joitakin mittareita hieman enemmän kuin lumelääke, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Vain lieviä ja ohimeneviä haittavaikutuksia raportoitiin. Kirjoittajat päättelevät, että vaikutus oli rajallinen ja että tarvitaan lisää tutkimusta.

Tämä katsausartikkeli käy läpi, kuinka hyvin ja kuinka turvallisesti glutationi toimii ihoa vaalentavana aineena tablettina otettuna, iholle levitettynä tai suoneen annettuna. Kirjoittajat kuvaavat, että tabletit voivat vähentää melaniinia selvästi mutta vaihtelevasti ja vähin haittavaikutuksin, kun taas iholle levitettävät tuotteet tehoavat hyvin. Suoneen annettu glutationi vaikuttaa nopeasti, mutta siihen liittyy vakavia vaaroja, kuten anafylaktinen sokki ja maksavaurio. He korostavat suurten, perusteellisten tutkimusten tarvetta.

Tässä tutkimuksessa 34 rasvamaksapotilasta (syynä ei alkoholi) sai ensin kolmen kuukauden ajan ruokavalio- ja liikuntaneuvontaa ja sen jälkeen glutationia tablettina (300 mg päivässä) neljän kuukauden ajan. Hoidon jälkeen maksa-arvo ALT laski selvästi, ja myös rasva (triglyseridit), vapaat rasvahapot ja rautamerkkiaine ferritiini laskivat. Parhaiten hoitoon vastanneet olivat nuorempia, eikä heillä ollut vaikeaa diabetesta. Tämä oli pieni pilottitutkimus ilman lumeryhmää, joten tulokset on vahvistettava suuremmissa tutkimuksissa.

Tämä katsausartikkeli käy läpi vuosina 2014-2024 julkaistut tutkimukset glutationista (GSH) muusta kuin alkoholista johtuvan rasvamaksan hoitona. Kirjoittajat tarkastelivat kolmea tutkimusta, joissa oli yhteensä 109 osallistujaa, ja havaitsivat johdonmukaista paranemista maksa-arvo ALT:ssa sekä oksidatiivisen stressin merkkiaineiden matalampia pitoisuuksia. He huomauttavat, että tutkimukset olivat pieniä ja asetelmiltaan erilaisia, joten tuloksia ei voi suoraan yleistää kaikkiin. He peräänkuuluttavat suurempia ja perusteellisempia tutkimuksia vaikutuksen vahvistamiseksi ja oikean annostuksen löytämiseksi.

Tässä tutkimuksessa 125 ikääntynyttä tyypin 2 diabetesta sairastavaa potilasta sai 500 mg glutationia päivässä kuuden kuukauden ajan tavanomaisen diabeteshoidon lisäksi. Veren glutationipitoisuus nousi, ja oksidatiivisen stressin merkkiaine (8-OHdG) laski jo kolmessa kuukaudessa. Yli 55-vuotiailla potilailla pitkäaikaissokeri (HbA1c) pysyi vakaana ja paastoinsuliini nousi. Tutkijoiden mukaan glutationi voi olla hyödyllinen lisä diabeteshoitoon, erityisesti ikääntyneillä.

Tässä tutkimuksessa, jossa oli 30 Parkinsonin tautia sairastavaa, tutkijat selvittivät nenäsumutteena annetun glutationin turvallisuutta 300 tai 600 mg:n päiväannoksilla tai lumelääkkeellä kolmen kuukauden ajan. Kolmen kuukauden jälkeen ryhmien välillä ei ollut olennaisia eroja haittavaikutusten määrässä, ja kaikki ryhmät sietivät hoidon. Tutkijat päättelevät, että nenäsumutteena annettu glutationi vaikuttaa tässä ryhmässä turvalliselta ja hyvin siedetyltä ja että jatkotutkimukset annoksista ovat perusteltuja.

Tässä tutkimuksessa, jossa oli 45 Parkinsonin tautia sairastavaa, osallistujat saivat glutationia nenäsumutteena (100 tai 200 mg) tai lumelääkettä kolme kertaa päivässä kolmen kuukauden ajan. Kaikki ryhmät, myös lumeryhmä, paranivat jakson aikana, mutta glutationi ei ollut lumelääkettä parempi. Yhdelle suuren annoksen ryhmän osallistujalle kehittyi sydänlihassairaus. Tutkijoiden mukaan tulokset eivät osoita, että glutationinenäsumute olisi lumelääkettä parempi, ja tarvitaan suurempia ja pidempiä tutkimuksia.

Tässä tutkimuksessa 54 tervettä tupakoimatonta aikuista sai glutationia tablettina (250 tai 1000 mg päivässä) tai lumelääkettä kuuden kuukauden ajan. Veren glutationipitoisuus nousi jo kuukauden jälkeen ja jatkoi nousuaan, eniten suuren annoksen ryhmässä. Tutkijat havaitsivat myös merkkejä vähäisemmästä oksidatiivisesta stressistä ja tiettyjen immuunisolujen (luonnollisten tappajasolujen) lisääntyneestä aktiivisuudesta. Pitoisuudet palasivat lähtötasolle kuukauden kuluttua ilman lisää. Tämä osoitti ensimmäistä kertaa, että tablettina otettu glutationi voi kasvattaa elimistön varastoja.

Tässä pilottitutkimuksessa tutkijat selvittivät, voiko gamma-glutamyylikysteiiniksi (gamma-GC) kutsuttu aine yksittäisenä annoksena (2 tai 4 grammaa) nostaa solujen sisäistä glutationipitoisuutta terveillä ihmisillä. He mittasivat glutationia valkosoluista ja havaitsivat pitoisuuden nousevan noin kaksin-kolminkertaiseksi lähtötasoon nähden kolmen tunnin kuluessa, minkä jälkeen se laski kohti normaalia viiden tunnin jälkeen. Tutkijoiden mukaan gamma-GC on kysteiinin muoto, jonka solut voivat ottaa suoraan. Tutkimus oli pieni.

Tässä tutkimuksessa tutkijat vertasivat, kuinka hyvin elimistö imee glutationin eri muotoja 14 terveellä aikuisella. Uusi muoto (miselliglutationi, LMG) tuotti selvästi korkeampia veren glutationipitoisuuksia kuin tavallinen glutationi, jopa pienemmällä annoksella. Pelkistyneen ja hapettuneen glutationin suhde oli myös parempi uudella muodolla. 30 päivän seurannassa se oli hyvin siedetty, eikä maksa- tai munuaiskokeissa havaittu muutoksia. Tutkimus oli pieni, ja kirjoittajat peräänkuuluttavat jatkotutkimusta.