Kaikki tilaukset lähetetään huomaamattomasti 24 tunnissa.
Suomen säännöt

Ovatko peptidit laillisia Suomessa? Säännöt

Suomessa ei ole erillistä peptidilakia. Peptidiä sisältävän tuotteen asemaan vaikuttaa se, onko tuote lääkelain tarkoittama lääke, onko aine rikoslain dopingaine ja mistä tuote tuodaan maahan. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea varoitti 29.6.2026 verkosta ostetuista pistettävistä peptideistä ja mainitsi esimerkkeinä nimet BPC-157, TB-500, CJC-1295 ja ipamoreliini.

Kirjoittaja ArcticAmino. Tämä versio julkaistu . Lähteet tarkistettu .

Tähän katsaukseen on koottu, mitä lääkelaki, Fimean lääkeluettelo, rikoslaki ja Tulli asiasta sanovat. Tiedot on tarkistettu 11.11.2026. Teksti ei ole oikeudellista neuvontaa, eikä se ratkaise yksittäisen tuotteen tai tilauksen laillisuutta.

Kuka päättää, onko tuote lääke

Lääkelain (395/1987) 3 §:n mukaan lääke on valmiste tai aine, jonka tarkoituksena on parantaa, lievittää tai ehkäistä sairautta tai sen oireita ihmisessä tai eläimessä. Lääkkeeksi katsotaan myös aine, jota voidaan käyttää elintoimintojen palauttamiseksi, korjaamiseksi tai muuttamiseksi farmakologisen, immunologisen tai metabolisen vaikutuksen avulla. Määritelmässä on siis kaksi perustetta: tuotteelle ilmoitettu tarkoitus ja aineen vaikutus elimistössä.

Jos tuote voi vastata sekä lääkkeen että jonkin muun valmisteen määritelmää, siihen sovelletaan saman pykälän mukaan ensi sijassa lääkkeitä koskevia säännöksiä. Lääkelain 6 §:n mukaan Fimea päättää tarvittaessa, onko ainetta tai valmistetta pidettävä lääkkeenä.

Fimea kertoo tekevänsä luokittelun valmistekohtaisesti koostumuksen ja käyttötarkoituksen perusteella. Fimean mukaan käsittely kestää noin 1–6 kuukautta ja päätös on maksullinen. Lääkeluettelopäätöksen mukaan yksittäisen tuotteen arvioinnissa otetaan huomioon esitystapa, koostumus, farmakologiset ominaisuudet, käyttötavat, levityksen laajuus, kuluttajatieto ja käytöstä aiheutuva vaara.

Lääkeluettelon liite 1 A nimeää useita peptidejä

Fimea vahvistaa lääkeluettelon lääkelain 83 §:n nojalla. Voimassa oleva päätös (230/2025) tuli voimaan 19.5.2025. Sen liitteessä 1 luetellaan Suomessa lääkkeellisessä käytössä olevat aineet ja liitteessä 1 A lääkkeiksi luokiteltavat lääkeaineanalogit ja prohormonit.

Liitteessä 1 A mainitaan nimeltä muun muassa BPC 157, CJC-1295 ja CJC-1295 DAC, ipamorelin, TB-500, GHK-Cu, melanotaani I ja II, epitaloni, AOD9604, HGH frag 176-191, GHRP-6, heksareliini ja selank. Päätöksen 2 §:n mukaan liitteen 1 A aineita valvotaan lääkkeinä, ja ne rinnastetaan vaikutuksensa perusteella aina ainoastaan lääkemääräyksellä toimitettaviin lääkkeisiin. Liitteessä 1 ovat muun muassa semaglutidi, tirtsepatidi, sermoreliini, tesamoreliini ja ibutamoreeni.

Päätös rajaa luettelon merkitystä kahteen suuntaan. Luettelo ei ole tyhjentävä: aine, jota siinä ei mainita mutta joka täyttää lääkelain määritelmän, on lääke. Toisaalta kaikki tuotteet, jotka sisältävät luettelossa mainittua ainetta, eivät päätöksen mukaan välttämättä täytä lääkkeen määritelmää, ja aine voi kuulua muun lainsäädännön alaan. Fimea kuvaa luetteloa verkkosivullaan ohjeelliseksi.

Lääkeluettelon liite 1 A nimeää useita peptidejä
AineLääkeluettelo (230/2025)Fimean tiedote 29.6.2026
BPC-157Liite 1 AMainitaan
CJC-1295Liite 1 AMainitaan
IpamoreliiniLiite 1 AMainitaan
TB-500Liite 1 AMainitaan
GHK-CuLiite 1 AEi mainita
Melanotaani IILiite 1 AEi mainita
Semaglutidi ja tirtsepatidiLiite 1Ei mainita
RetatrutidiEi löydy liitteistäEi mainita

Fimean varoitukset ja merkintä ”vain tutkimuskäyttöön”

Fimea kehotti 29.6.2026 olemaan käyttämättä verkosta, somesta tai tuntemattomista lähteistä ostettuja pistettäviä peptidejä. Tiedotteen mukaan ihon läpi pistettävä tuote voi olla Suomessa lääke, ja luvaton tuote voi sisältää muuta kuin pakkauksessa lukee. Fimea muistutti myös, että lääkkeiden tuontiin ja postitse vastaanottamiseen ulkomailta liittyy rajoituksia.

Tiedote ottaa kantaa myös tutkimuskäyttömerkintään. Fimean mukaan sanat ”vain tutkimuskäyttöön” tarkoittavat, ettei tuotetta ole tarkoitettu ihmisille, ja Fimea neuvoo olemaan käyttämättä tällaista tuotetta ihmiselle. Tiedote ei sano, että merkintä siirtäisi tuotteen lääkesääntelyn ulkopuolelle. Luokittelussa esitystapa on yksi arvioitava seikka koostumuksen, vaikutuksen ja käyttötapojen rinnalla.

Fimea kertoi 3.9.2026 havainneensa aiempaa enemmän tapauksia, joissa myyntiluvattomia lääkkeitä ja erityisesti pistoksena annettavia lääkkeitä tarjotaan kuluttajille laittomien myyntikanavien kautta. Tiedotteen mukaan pistoksena annettavat lääkkeet ovat reseptilääkkeitä. Kumpikaan tiedote ei mainitse nimeltä retatrutidia, semaglutidia, melanotaania tai GHK-Cu:ta.

Tutkimuslaitosten tuonnista säädetään lääkelain 17 §:ssä, joka luettelee, ketkä saavat tuoda lääkkeitä maahan. Luettelossa ovat yliopisto, korkeakoulu ja tieteellinen tutkimuslaitos tutkimustoimintaansa varten, ja niiden on ilmoitettava maahantuonnista Fimealle. Yksityishenkilön tuonnista säädetään erikseen 19 §:ssä.

Tuonti postitse: laki, asetus ja Tulli

Lääkelain 19 §:n mukaan yksityishenkilö saa tuoda Suomeen henkilökohtaista lääkitystään varten lääkevalmisteita, jotka on hankittu vähittäisjakeluun oikeutetulta toimittajalta. Sama pykälä toteaa, ettei lääkeaineiden tuonti ole sallittua. Lääkeaineella laki tarkoittaa elimistöön vaikuttavaa ainetta, jota käytetään lääkevalmisteen valmistuksessa tai lääkkeenä sellaisenaan.

Tarkemmat ehdot ovat valtioneuvoston asetuksessa 1088/2002. Lääkevalmisteella on oltava myyntilupa hankintamaassa tai hankinnan on perustuttava lääkemääräykseen, toimittajalla on oltava oikeus lääkkeiden vähittäisjakeluun, ja tuojan on tarvittaessa osoitettava valmisteen olevan omaa lääkitystään varten. Euroopan talousalueelta saa vastaanottaa postitse enintään kolmen kuukauden käyttöä vastaavan määrän. Lääkevalmisteiden hankkiminen ja vastaanottaminen postitse Euroopan talousalueen ulkopuolelta on kielletty.

Tullin ohje sanoo saman lyhyesti: lääkkeitä ei saa tilata EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta. Tulli huomauttaa, että maiden välillä on eroja siinä, mikä luokitellaan lääkkeeksi, ja neuvoo epävarmaa tilaajaa tarkistamaan asian Fimean lääkeluettelosta tai kysymään Fimealta. Fimean mukaan maahantuontisäännösten noudattamista valvoo Tulli.

Lääkelain vastaisesta maahantuonnista voi seurata lääkerikkomuksena sakko (lääkelain 98 §). Rikoslain 44 luvun 5 §:n lääkerikoksesta voidaan tuomita sakkoon tai enintään yhden vuoden vankeuteen, jos teko on tehty tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta. Kumman säännöksen piiriin jokin teko kuuluu, ratkaistaan tapauskohtaisesti. Tämä artikkeli ei neuvo tuontivalvonnan kiertämisessä.

Rikoslain dopingaineet ja urheilun kieltolista

Rikoslain 44 luvun 16 § määrittelee dopingaineiksi synteettiset anaboliset steroidit ja niiden johdannaiset, testosteronin ja sen johdannaiset, kasvuhormonin sekä kemialliset aineet, jotka lisäävät testosteronin, sen johdannaisten tai kasvuhormonin tuotantoa ihmiskehossa. Tarkempi luettelo on valtioneuvoston asetuksessa 705/2002. Sen neljännessä kohdassa nimetään muun muassa insuliinin kaltainen kasvutekijä IGF-1, istukkahormoni HCG ja luteinisoiva hormoni LH sekä luettelon aineiden suolat ja johdannaiset.

Finlexin ajantasaisessa tekstissä asetus on vuoden 2002 muodossaan. Siinä ei mainita nimeltä BPC-157:ää, CJC-1295:tä, ipamoreliinia, sermoreliinia tai tesamoreliinia. Asetuksen tekstistä ei selviä, kuuluuko jokin kasvuhormonin eritystä lisäävä peptidi lain neljännen kohdan piiriin, eikä tätä katsausta varten löytynyt viranomaisen kannanottoa asiasta.

Dopingrikoksesta (44 luvun 6 §) tuomitaan se, joka laittomasti valmistaa dopingainetta, tuo sitä maahan tai myy, välittää tai muuten levittää sitä, sekä se, joka pitää ainetta hallussaan todennäköisesti levittääkseen sitä. Rangaistus on sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Lääkeluettelopäätöksen mukaan asetuksessa lueteltuja dopingaineita valvotaan lisäksi lääkkeinä.

Urheilun kieltolista on eri säännöstö. Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEKin julkaisemassa, WADAn luetteloon pohjautuvassa vuoden 2026 listassa BPC-157 on luokassa S0 ja CJC-1295, sermoreliini, tesamoreliini, ipamoreliini ja ibutamoreeni luokassa S2. TB-500 mainitaan tymosiini-beeta-4:n johdannaisena. Molemmat luokat ovat urheilussa kiellettyjä kaikkina aikoina. Rikoslain dopingaineet määräytyvät rikoslain ja asetuksen perusteella, joten urheilun lista ja rikoslain luettelo kattavat osin eri aineet.

Rikoslain dopingaineet ja urheilun kieltolista
SäännöstöMitä kysymystä se koskeeMistä asia tarkistetaan
LääkesäännötOnko tuote lääke, ja kuka saa tuoda tai myydä sitä?Lääkelaki, Fimean lääkeluettelo ja luokittelupäätökset
Rikoslain dopingsäännöksetOnko aine rikoslain tarkoittama dopingaine?Rikoslain 44 luku ja asetus 705/2002
Urheilun antidopingsäännötOnko aine tai menetelmä kielletty urheilussa?Voimassa oleva WADAn luettelo ja SUEKin ohjeet

Mikä jää avoimeksi

Retatrutidin asemasta lähteet kertovat vähiten. Sitä ei löydy lääkeluettelon liitteistä, eikä kumpikaan Fimean vuoden 2026 tiedote mainitse sitä. Kliinisten tutkimusten rekisterissä retatrutidi (LY3437943) on Eli Lillyn tutkimuslääke, jota on tutkittu muun muassa vaiheen 3 TRIUMPH-1-tutkimuksessa (NCT05929066). Lääkeluettelo ei ole tyhjentävä, joten nimen puuttuminen ei kerro aineen asemasta.

Avoimeksi jää myös, miten Fimea arvioisi laboratoriokäyttöön myytävän tuotteen, joka sisältää liitteessä 1 A mainittua ainetta. Päätöksen mukaan arviointi tehdään tuotekohtaisesti. Fimea julkaisee luokittelupäätöksiään vuodesta 2018 alkaen, mutta niitä ei käyty läpi tätä katsausta varten.

Yksittäisen tuotteen luokittelusta vastaa Fimea ja tuontirajoitusten valvonnasta Tulli. Verkkokaupan kuvaus, analyysitodistus tai aiempi ongelmaton toimitus ei korvaa viranomaisen kantaa.

Usein kysytyt kysymykset

Ovatko peptidit laillisia Suomessa?

Yhtä vastausta ei ole, koska laissa ei ole peptideille omaa luokkaa. Tuotteen asema riippuu siitä, katsotaanko se lääkkeeksi, onko aine rikoslain dopingaine ja miten se tuodaan maahan. Fimean lääkeluettelon liite 1 A nimeää useita verkossa myytäviä peptidejä aineiksi, joita valvotaan lääkkeinä. Yksittäisen tuotteen luokittelusta päättää tarvittaessa Fimea.

Onko BPC-157 lääke, ja mitä Tulli sanoo sen tilaamisesta?

BPC 157 mainitaan Fimean lääkeluettelon liitteessä 1 A, jonka aineita valvotaan lääkkeinä ja jotka rinnastetaan reseptilääkkeisiin. Tullin ohjeen mukaan lääkkeitä ei saa tilata EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta, ja EU- ja Eta-maista tilattaessa reseptilääkkeeseen tarvitaan voimassa oleva resepti. Lääkelain 19 §:n mukaan lääkeaineiden tuonti ei ole yksityishenkilölle sallittua. Erillistä BPC-157:ää koskevaa Tullin ohjetta ei tätä katsausta varten löytynyt.

Onko reta eli retatrutidi lääke Suomessa?

Retalla tarkoitetaan retatrutidia. Kliinisten tutkimusten rekisterin mukaan retatrutidi on Eli Lillyn tutkimuslääke, jota on tutkittu vaiheen 3 tutkimuksessa. Fimean lääkeluettelossa sitä ei mainita, mutta luettelo ei ole tyhjentävä: lääkelain määritelmän täyttävä aine on lääke ilman mainintaakin. Tarvittaessa asian ratkaisee Fimea.

Ovatko peptidit dopingaineita rikoslaissa?

Rikoslain dopingaineita ovat synteettiset anaboliset steroidit, testosteroni ja kasvuhormoni sekä aineet, jotka lisäävät testosteronin tai kasvuhormonin tuotantoa elimistössä. Asetus 705/2002 nimeää muun muassa kasvuhormonin, IGF-1:n ja HCG:n. BPC-157:ää tai ipamoreliinia asetus ei mainitse nimeltä. Urheilun kieltolista on erillinen säännöstö, jossa nämä aineet mainitaan.

Muuttaako merkintä ”vain tutkimuskäyttöön” tuotteen asemaa?

Fimean mukaan merkintä tarkoittaa, ettei tuotetta ole tarkoitettu ihmisille. Fimea ei sano, että merkintä vapauttaisi tuotteen lääkesääntelystä. Luokittelussa arvioidaan esitystavan lisäksi koostumus, farmakologiset ominaisuudet ja käyttötavat. Lääkkeiden tuonti tutkimustoimintaa varten on lääkelaissa osoitettu yliopistoille, korkeakouluille ja tieteellisille tutkimuslaitoksille, joiden on ilmoitettava tuonnista Fimealle.

Lähteet

  1. Lääkelaki 395/1987, erityisesti 3, 5, 6, 17, 19 ja 98 § (Finlex)
  2. Fimean päätös lääkeluettelosta 230/2025 (Finlex)
  3. Lääkeluettelon liitteet 1, 1 A ja 2 (pdf, Finlex)
  4. Fimea: lääkkeiden luokittelu
  5. Fimea: lääkeluettelo
  6. Fimea, 29.6.2026: älä käytä verkosta ostettuja pistettäviä peptidejä
  7. Fimea, 3.9.2026: varoitus laittomien lääkkeiden käytöstä
  8. Valtioneuvoston asetus lääkevalmisteiden henkilökohtaisesta tuonnista Suomeen 1088/2002 (Finlex)
  9. Tulli: lääkkeiden tilaaminen netistä
  10. Fimea: lääkkeiden tuonti ulkomailta Suomeen
  11. Rikoslaki 39/1889, 44 luvun 5–8 ja 16 § (Finlex)
  12. Valtioneuvoston asetus rikoslain 44 luvun 16 §:n 1 momentissa tarkoitetuista dopingaineista 705/2002 (Finlex)
  13. SUEK: dopingaineryhmät ja -aineet 2026 (WADAn luetteloon pohjautuva)
  14. ClinicalTrials.gov: TRIUMPH-1, NCT05929066

ArcticAmino myy tutkimusmateriaaleja. Artikkelit ovat toimittajan kirjoittamia ja kokoavat lähteitä tiedotustarkoituksessa. Ne eivät ole lääketieteellisiä neuvoja tai käyttöohjeita. Analyysitodistus ei tee tutkimusmateriaalista hyväksyttyä lääkettä.